No johan oli tämäkin päivä..

No niin, täällä taas jaarittelemassa sitä sun tätä. Ensiksi (siis vielä kun muistaa) tuli taas huomattua idioottimaisuuksia tuolla tien päällä.. *myrrr* Ilta-aika, moottoritie, lunta satanut. Ajelin siinä moottoritietä kohti kaupunkia, kun olin käväissyt moikkaamassa Mr. Urabus'sia ja hänen parempaa puoliskoaan ja tietysti koko nelijalkaista populaa siinä samalla. No, eihän siinä mitään, ajelin siinä satasen alueella n. kahdeksaa kymppiä, koska ei ollut edes hirveän liukasta, vain se taivaalta tippunut lumimäärä hieman haittasi liikkumista. Aurauskalustoa ei näkynyt missään. No, tasaisesti siinä tuli sitten edettyä, kunnes sitten tuli kaksi autoa perä edellä vastaan noin 55 km/h. Mikäs siinä, toinen kaista oli täysin vapaa, vinkkari päälle ja kaistan vaihto. Pikkuisen kyl ihmettelin, kun se ensimmäinen auto oli pikkuinen neliveto(!) maasturi ja ikkunat melkein huurtuneet (jäätyneet(?)) umpeen..

No, jälleen kerran, yllätys yllätys, siinä rinnalla ollessani tämä maasturikuski löysi kuin löysikin sen kaasupedaalin (tai sitten vain yksinkertaisesti polki kovempaa, mene ja tiedä)!! No, onneks nopeusero oli siinä vaiheessa sen verran suuri, että pääsin suht kivuttomasti ohi. Mut mitä tämä pikkumaasturikuski sitten keksikään!! "Hei, toihan meni ohi!! Perhana kun tää ei kulje tän lujempaa vaikka kuinka poljen.. Ei mutta.. Mullahan on valot tässä!! Laitanpas tuolle kaaharille valoa niskaan!!" Jotain tälläistä ko. kuskin päässä liikkui (jos sitten liikkui mikään. Ainakin aika usvaiselta näytti tai sitten oli ikkunat jäässä ja samalla kyllä jotain muutakin), kun laittoi pitkät päälle kopperossaan!! *myrrr* No, eipä sillä ollut lisäpitkiä ja valaistu (moottori)tie, lumi pöllysi ja kun vielä pysyin sillä samalla kaistalla, ei kyllä paljoa häirinnyt!! :D :D Toista se oli tosiaan tässä vähän aikaa sitten, kiitos erään Teiden Ritarin, Liikenteen Rautaisen Ammattilaisen!

No, kuten jotkut lukijoista.. (Ööö.. Onkohan tällä tyhjän jauhannalla sellaisia ylellisyyksiä, kuin lukijat?? No kuitenkin, ei takerruta pikku seikkoihin.. Oletetaan näin, että joku tänne eksyy ja jos vielä pystyy lukemaan koko tekstin, ilman että katse/ajatukset alkavat etsiä sopivaa nuoraa ja puun oksaa, niin kyeiselle henkilölle pitäisi ehdottaa kaikkein korkeinta urhoollisuusmitalia tai vastaavaa!) No, kuten jotkut lukijoista tietävät, olen aloittanut puuhastelun Firmassa. Tänään kävi kuitenkin niin, että oli aiemmin sovittu tapaaminen erään henkilön kanssa eräässä virastossa. No, aamulla herättyäni (??) huitaisin töpselin seinään, eli tuon uskollisen peltiratsuni lämmitykseen. Vanha taloyhtiö kun on, ei ole tolpparivistöä tuolla pihalla, että peltiratsun voisi kytkeä liekaan, vaan kyseisen letkuruokinnan täytyy hoitaa oman kämpän pistorasiasta (sisältä). Et tervetuloa Tukes..

Kaikki meni vielä hyvin siihen asti, kunnes pääsin noin puoleen väliin matkaa kaupunkiin. Siinä vaiheessa päätti jäähdyttimen nesteet aloittaa perunan keiton.. *myrrr* No, hyvä ja hyvä, ainakin jossain osassa autoa oli lämmintä. Uskollinen peltiratsuni kun muistutti sisältä enemmän pakastinta, kuin autoa. Ikkunat pysyivät kuitenkin sulina, etteivät jäätyneet umpeen. Siinä sitä oiskin ollut tekemistä. No, onneksi erään "kotimaisen" öljy-yhtiön uljas ja hieno huoltoasema, josta saa kaikkea muuta, kuin huoltoa ja auuotarvikkeiden määräkin on marginaalinen, on pykätty siihen noin puoleen väliin matkaa. Että ei ku sinne.

Siinä sitten varovasti päästämään painetta pois paisuntasäiliöstä mahtavan kosteuspatsaan kohotessa korkealle kohti pakkastaivasta.. Taisi siinä olla ohikulkijoilla ihmettelemistä.. Luulivat varmaan, että uskollinen peltiratsuni palaa jostain, kun sellaisen pilven puskee. No, oma aikansa siihen meni, ennen kuin sitä uskalsi avata ko. säiliön kokonaan. Onneksi tuli lähdettyä hyvissä ajoin, eikä viime tingassa!! No, ei muuta, kuin etsimään jäähdytinnestettä, jonka tiesin olevan autossa. No löytyihän se.. UMPIJÄÄSSÄ!! Vielä nimekkään valmistajan tuote! Eihän siinä auttanut muu, kuin lompsia sisälle katselemaan, jos vaikka todella hyvällä säkällä sattuisi moinen tuote löytyä huoltoasemalta..

Ja ihme kyllä löytyi! Ja vielä kahta eri laatua!! Jippii!! Purkeissa oli toisessa vihreää ja toisessa punaista ja kumpikin ko. öljy-yhtiön "omaa" tuotemallistoa. Eihän niistä hemmetin purkeista ottanut mitään selkoa, että kumpi olisi parempaa tai mitään.. Lämpökäyräkin oli kummassakin identtinen ja selosteet taisi olla jotain Swahilia tai Espanjaa.. Kiinalaisista kirjoitusmerkeistäkin olisi saanut helpommin selvää, kuin niistä purkeista!!

Ei helkkari, siinä vaiheessa Mökkihöperö otti aikalisän ja painui ko. paikan taka.. Ei ku.. Etu.. Äs, jonnekin ko. paikan syövereihin etsimään paikkaa, mistä saisi aamukahvin ja pääsisi hetkeksi pohdiskelemaan tilannetta. Hetken pyörittyään Mökkihöperö jopa löysi paikan, josta sai kahvia! No, Mökkihöperö sai kahvinsa sotkettua (niin kuin jotkut väittävät, kun joku laittaa kahviin muutakin kuin lusikan), odotteli siinä sitten kotvan, että kiltti huoltamotäti saisi erittäin tärkeät keskustelunsa asiakkaana(?) olleiden ystäviensä kanssa hoidettua. Mutta ei, tärkeäähän se on kuunnella, kuinka toisella on niin suuri ongelma, että maapallon totaalinen ydintuhokin olisi sen rinnalla lasten leikkiä!! Eihän sellaista VOI JÄTTÄÄ KUUNTELEMATTA!! Pa***a, muista (maksavista) asiakkaista!! Tämä oli todella tärkeää.. Eihän sitä voi missään tapauksessa noin puoleksi minutiksi keskeyttää noin tärkeää juttua, eihän?

Ongelma kun ko. ystävättärellä kuului olevan se, ettei heillä ollut muuta kuin televisiotaso, jolla oli sikin sokin dvd-levyjä ja niitä kun tuli jouluna lisää!! Ettei tiedä, miten tai mitä niiden kanssa tekee!! Sitten tämä järjen jättiläinen keksi sen!! "Varmaan meidän täytyy etsiä jostain sopiva kaappi niille dvd-levyille.." Hymmm.. Kuinkahan ko. pariskunta on sitten oppinut käyttämään ko. laitetta.. Tai puheista päätellen ovat sentään oppineet avaamaan dvd-kotelon!! Sen verran kovaan ääneen kyseinen keskustelu käytiin, ettei edes huonokuuloisella Mökkihöperöllä ollut vaikeuksia kuulla. Ja sitten vielä ihmiset valittaa, että kännykkään puhutaan niin lujaa, että puoli Suomea kuulee keskustelun, halusivat tai eivät! Yleensä ei..

Itse dvd-laitteen käyttöön ei siinä vaiheessa päästy, kun reipas nuori opiskelijatyttö huomasi tilanteen ja pelasti Mökkihöperön paukauttamasta muutamaa valittua sanaa ja lentämistä noin kolmen metrin korkeudella kaaressa ulos, oli se asiakas(?) neitosen ukko sen verran riskin näköinen.. Taisi huomata, että kohta tapahtuu kauheita, jos maksava asiakas joutuu vielä odottamaan rahastusta jo melkein kylmenneen kahvin kanssa. Tosin Mökkihöperö olisi kohta juonut sen kahvin siinä tiskillä ja häipynyt. Tosin siinä tapauksessa olisi ollut erittäin todennäköistä, että kohta paikalla olisi ollut varmasti koko paikan henkilökunta nopeammin, kuin olisit ehtinyt sanoa: kissa. No, tuollaisessa (Suomessa) isossa ketjussa tuskin olisi ollut konkurssin vaaraa yhden kahvikupillisen takia.. Tai mistä sen tietää näinä aikoina, kun Suuri ja Pelottava Lamamörkö kohta tulee ja kaataa koko ketjun!! HUUUIIIIII!!

No, Mökkihöperö pääsi sitten juomaan sen kahvinsa, haalenneena tosin, mutta ilman sen suurempia katastrofeja. Siinä sitten tuli pohdittua, että kumpi niistä kahdesta vaihtoehdosta olisi se, joka uskollisen peltiratsuni sisuskaluihin uppoaa. Toinen kun on punaista kuin veri ja toinen vihreää kuin ruoho.. Olisiko Vihreät tyytyväisiä, jos Mökkihöperö valitsisi vihreätä nestettä sisältävän pullon, onhan vihreä kuulemma ekologisen maailman ja ympäristöystävällisyyden väri.. *hymmm* Todella kinkkinen probleema, eikös vain.. No, siinä pohdiskellessa kupin sisältö hupeni olemattomiin ja kellokin siinä otti aimo spurtin, että siinä ois jääny varmasti Carl Lewis viidennelle sijalle, jos olisi lähtenyt kellon kanssa kisaa juoksemaan..

No, saapuessani ko. hyllylle (HUOM!!! Mökkihöperö löysi sentään takaisin!!), oli innokas huoltamohenkilökuntaan kuuluva henkilö täyttänyt koko käytävän tavaralla, jota sitten ilman mitään kiirettä asetteli hyllyyn. Siinä Mökkihöperö sitten punnitsi eri vaihtoehtoja, kun homma venyi ja venyi ja venyi ja venyi ja.. Yksi vaihtoehto olisi ollut napata pullo palavaa nestettä, pirskottaa se niiden isojen pahvilaatikoiden päälle ja heittää tikku perään.. Hymm.. Ehkä liian radikaalia Mökkihöperölle.. Hymmm.. Mitähän sitä sitten keksisi.. Ei hemmetti, ko. työntekijä jopa mulkas ensin ja sitten jäi tuijottamaan kuin maailman kadonnut 10. ihme olisi tupsahtanut hänen eteensä! Melkein Mökkihöperö pystyi kuulemaan kuinka kaksi aivosolua huuteli toisilleen muuten tyhjässä ja pimeässä pääkopassa:

1. aivosolu: Mikä ihme tuo on?
2. aivosolu jostain pimeyden keskeltä: Öööö.. Emmä vaan tiiä? Olikohan siellä iltakoulun viikonloppuleirin apukoulussa jotain puhetta noista..
1. aivosolu: Öööö.. En mä vaan muista.. Pitäisiköhän kilauttaa kaverille vai pitäisikö tässä tehdä ylipäänsä jotain? Kysyä vaikka, mitä se haluu? Ettei vain halua syödä mua.. Apua, pitäisiköhän sitä kiivetä tuonne tikkaiden yläpäähän, jos se ei vaikka osais kiivetä!!
2. aivosolu: Hei, siinä on ideaa!! Laitetaampas tämä ruho kiipeämään.. Noin.. Nyt ollaan varmaan turvassa!! Hymmm.. Mitähän kieltä se puhuu? Äh, leikitään mykkää, jos se vaikka lähtee pois!!

No, kello juoksi edelleen, eikä kyseinen asiakaspalvelija saanut suutaan auki.. Olikohan käynyt imppaamassa liimaa tai jotain vastaavaa.. No, sitä ajatusta Mökkihöperö ei enää jäänyt miettimään vaan syöksyi pahvilaatikkokasan keskelle ja sai kuin saikin luikerreltua itsensä siihen kohtaan, missä jäähdytinnesteet olivat. No, loppujen lopuksi ostopäätöksen päätti hinta. Toinen oli näet n. 3 euroa kalliimpi (eli yli 18 markkaa kalliimpi) hinnan ollessa melkein 9 euroa (=eli yli 54 markkaa!!). Ja ei muuta, kuin kassalle ja rahat pois.

Autolla ei sitten muuta, kuin pelti auki ja korkki pois ja mönjä sisään ja vettä hiukan pälle, pelti kiinni. Uskollinen peltiratsuni hörähti käyntiin, kuin varsa päästessään keväällä niitylle! No, siinähän ei ollutkaan se ongelma alunperinkään. Mutta kello käy, kello käy.. Ja pakko se oli lähteä liikkeelle.. Uhkaavasti lämpömittarin neula lähenteli punaisen rajaa, mutta yhtä nopeasti kuin oli noussut, niin yhtä nopeasti laski takaisin normaaliin lukemaan. *huh* Onneksi Mökkihöperön hermot ja vatsa on Krüppin terästä, 80 vuoden takaa. Muutenhan olisi voinut käydä niinkin, että ois tullu pa***at housuun, tosin uskollinen peltiratsuni muistutti edelleen enemmän kylmiötä, kuin mitään muuta. No, onneksi pääsin ilman lisäkohtauksia määränpäähän, eikä Mökkihöperö myöhästynyt kuin pari minuttia tuon episodin vuoksi!! Hommat tuli hoidettua aikaa myöten ja pääsin lähtemään pois.

Firmaan päästyäni syöksyin pukuhuoneeseen vaihtamaan kamppeita.. Tai ainakin niin Mökkihöperö ajatteli. Siellä kun oli Firman ko. osaston tällä hetkellä ainut mies Mökkihöperön lisäksi. Firmassa kun oli Führer vaihtunu ja työntekijät saivat ilmaiset sapuskat ja viimeisenä "käskynä" pois lähtevä Führer oli "käskenyt", että kun työt on siinä mallissa, että voi lopettaa, niin painukaa kotiin! Et Mökkihöperö missasi molemmat. :( Mökkihöperö sentään ehti ennen porukan pois lähtöä paikalle. Pahus soikoon!! Nyt harmittaa.

No, maanantaina hommaa kyllä sitten riittää.. Siitä ei ole pelkoa, että silloin ehtisi tylsistyä. Uusi varpusparvi kun pöllähtää paikalle ja niistä sitten Pikku apu-Führerit yrittävät kouluttaa uljaita kotkia.. Tosin varmasti vaihtelevalla menestyksellä, arvelee Mökkihöperö.